Kuva: Reijo Onnela, kirjasta Kosteikon elämää lintusuolla
Maatalous Hahkialassa
Historiantutkimuksen mukaan suurimmillaan Hahkialan kartanoon on kuulunut noin 8000 hehtaaria maata. 1800-luvun lopussa Hahkialaan kuului 3000 hehtaaria maata. Vielä 1920 – 30 -lukujen vaihteessa Hahkialan pinta-ala oli 2239 hehtaaria. Peltoa oli 215 hehtaaria ja metsämaata 1683 hehtaaria. Hevosia tilalla oli 26, lehmiä 99 ja sikoja 55.
Nykypäivänä Kartanon mailla kokee luonnon monimuotoisuuden
Nykyään Hahkialassa on yhteensä yli 100 hehtaaria peltoa, joiden viljelyksessä vastaa ulkopuolinen toimija. Hahkialan mailla viljellään pääsääntöisesti siemenviljaa Keskolle. Viljalajit ovat ohra, kaura, ruis ja rypsi. Pieniä poikkeamia tietysti aina löytyy. Lisäksi paikallinen maanviljeliä viljelee Hahkialan mailla ruokaperunaa.
Hahkialassa tavoitteena on tehokas viljelytapa, joka ottaa huomioon luonnonsuojelun edellyttämät asiat. Pyrimme tehokkaaseen tuotantoon kunnioittaen luonnon hyvinvointia.
Osa luonnon parannustyötä on vuonna 2005 aloitettu "monimuotoisuuden lisääminen", jossa Kirrisen, Hyvikkälän ja Vuorenselän rannat aidattiin. Kesällä rantalaitumilla ihastuttavat pitkäkarvaiset siivoojat ovat vanhaa lehmärotua, alun perin Skotlannista peräisin olevaa ylämaankarjaa. Highlanderit huolehtivat vesistöjä suojaavien rantalaidunten huollosta luonnonmukaisella tavalla ja ihastuttavat samalla vieraitamme pörröisellä olemuksellaan. Tehdyt luonnonparannustyöt ovat ilmiselvästi muuttaneet kahta tärkeää asiaa: alueelle on ilmestynyt muun muassa lehtokurppia ja rannat ovat uskomattoman siistejä.
Metsätalous Hahkialassa
1920–30 -lukujen vaihteessa Hakialassa oli yli 1600 hehtaaria metsämaata. Tänä päivänä talousmetsää on noin 400 hehtaaria. Metsäalueita kehitetään luontoa kunnioittaen ja monimuotoisuutta vaalien. Tarkoituksena on, että etenkin riista viihtyisi metsissämme. Vuosina 2003 ja 2004 metsään istutettiin kauriita, jotta pienten sorkkaeläinten tuloa alueelle nopeutettaisiin.
Ajoittain tapaa metsässä metson tai teeren, mutta ne ovat vähentyneet monotonisen metsänhoidon myötä. Kannan lisääntymistä rajoittaa tällä hetkellä myös suuret petoeläinkannat. Alueella viihtyvät erityisesti ilvekset.
Metsälampi on perustettu estääksemme ravinteiden valumisen vesistöihin entisellä ojitetulla suoalueella. Tulevaisuutta ajatellen päällimmäisenä mielenkiintonamme on metsän hyvä hoitaminen. Haluamme, että perilliset saavat aikanaan hoidettavakseen hyvin pidettyä ja monipuolista metsää. Metsähoito on meille tärkeä asia.
Hahkialan kosteikot
Hahkialan maille rakennettiin vuonna 2018 laaja lintusuon kosteikko siivittämään luonnon monimuotoisuutta ja alentamaan maatalouden vesistökuormitusta. Lintusuon kosteikko on 13 hehtaaria, ollen mittasuhteiltaan Etelä-Suomen suurimpia kosteikkoja. Sen lisäksi Hahkialassa on viisi pienempää kosteikkoja, joiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Nämä toimivat ympäröivien metsien ja peltojen lasketusaltaina. Lintusuon tarinasta upeiden Reijo Onnelan ottamien lintukuvien kera kertoo kesällä 2022 julkaistu kirja "Kosteikon elämää lintusuolla, Hahkialan kartano". Kirjan voi ostaa Hahkialasta myynti@hahkiala.com tai tilata Bookcoverin verkkokaupasta.
